Linnunkesyttäjä

Erk

Toimi: puunhakkaaja
Asuu: pohjoisessa
Perhe: tytär Alli

Birle

Toimi: pohjoisen satamakaupungin pormestari
Asuu: raatihuoneella pohjoisessa satamakaupungissa

Norma

Ikä: hyvin vanha
Toimi: hoitaa lapsenlastaan, tuntee laulut ja viisut

Muita henkilöitä

Katso Helmenkalastaja

Päivytharakka

Pica aquila

Päivytharakka on kuningatarkunnan suurin lintu. Se saattaa kasvaa jopa 90 senttimetrin pituiseksi, siipiväli voi olla jopa kaksi metriä. Päivytharakka on musta, rinnassa on tummanharmaita höyheniä. Silmät ovat vihreät. 6-11 senttimetrin pituinen nokka on hieman kaareva ja sen kärki on musta. Päivytharakka on petolintu, joka pesii metsissä, vuorilla, ojanpientareilla ja autioilla saarilla.

Päivytharakan munat ovat hopeanvärisiä. Naaraat munivat yleensä 5-8 munaa vuodessa. Poikasen kuoriutuessa koko parvi lähtee huutaen lentoon puista. Päivytharakat eivät yleensä hyökkää ihmisten kimppuun, vaikka pesivätkin usein asutusten lähistöllä.

Piira

Pirus alces

Piiroja elää vain pohjoisessa. Niiden säkäkorkeus saattaa olla jopa kaksi metriä, ja ne saattavat painaa yli 500 kiloa. Piirat ovat rauhoitettuja, mutta niitä metsästetään silti usein, sillä niiden liha on täyttävää ja säilyy pitkään tuoreena. Turkki on harmaanruskea ja hopeanhohtoinen. Piiroilla on isot sarvet, jotka näyttävät siltä kuin olisivat kaarnan peitossa.

Piira on arka eläin, mutta etsii usein ruokaa ihmisten lähettyviltä. Se on kasvissyöjä. Piirat parittelevat keväisin, minkä jälkeen ne tiputtavat sarvensa.

Kultapyrstö

Nerka nerka

On epäselvää, millainen eläin kultapyrstö on. Sillä on kalojen lailla kidukset ja evät, mutta se pystyy hengittämään useita tunteja myös maalla. Nimensä mukaisesti sillä on kullankeltainen pyrstö.

Kultapyrstöllä ei ole selkäevää, vaan selässä on iso kyttyrä. Se käyttää ravintonaan levää ja planktonia. Pituutta sillä saattaa olla jopa metri, ja se saattaa painaa liki 60 kiloa. Kultapyrstöt viihtyvät parhaiten pohjoisessa.

Piikkietana

Spongia spongia

Piikkietanat ovat merisiilejä. Ne ovat syntyessään vihertävän violetteja, mutta ne pystyvät muuttamaan väriään, eikä kukaan tiedä mistä värien vaihtelut johtuvat tai mitä ne merkitsevät. Piikkietana ei ole ihmisille vaarallinen. Se syö mikroskooppista planktonia, jota ajelehtii meressä. Piikkietanat ovat olleet kadoksissa useita vuosia.

Ruokotammi

Quercus aucuparia

Ruokotammia esiintyy pohjoisessa ja ne saattavat kasvaa jopa kolmen metrin korkuisiksi. Niiden oksat ovat notkeita ja helposti muokattavissa. Lehdet ovat soikeat ja sahalaitaiset. Runko on pehmeä ja kullanruskea. Ruokotammet tiputtavat lehtensä syksyllä ensimmäisenä.

Vaskimänty

Pinus coprum

Vaskimännyn kaarna on nimensä mukaisesti kuparinvärinen. Se on kuningatarkunnan suurimpia havupuita. Vaskimäntyjen runko on vahva ja kaatuu ani harvoin myrskyssä. Oksia kasvaa niin tiheässä, ettei auringonvalo läpäise oksistoa.

Aivojuuri

Cerebrum rapofilia

Hyväntuoksuisella aivojuurella on punaiset terälehdet ja sydämenmuotoiset lehdet. Sitä käytetään piristävänä lääkekasvina. Sen juurakko haaroittuu enemmän pohjoisen puolella. Pohjoisen juurista jauhetaan pulveria, joka auttaa päänsärkyyn. Eteläisen puolen juurista jauhettu pulveri vain pahentaa päänsärkyä. Aivojuuri voi kasvaa 15 senttimetrin korkuiseksi. Sitä esiintyy enimmäkseen rinteillä ja rannoilla pohjoisessa ja etelässä.

Pyhän Maximilianin puoliruusu

Rosa maximilliannus

Pyhän Maximilianin puoliruusu on lummekasvi, jonka kukalla on vaaleanpunaiset terälehdet. Kukka kelluu vedenpinnalla, kun taas juurakko tunkeutuu vesirajan maaperään. Keitettäessä sen terälehtiä saadaan teetä, joka auttaa yskään, kuumeeseen ja muihin yleisiin vaivoihin. Se kukkii loppukesästä ja syksyllä. Sen varresta löytyy usein mustia helmiä.