Helmenkalastaja

Miranda

Toimi: helmenkalastaja ja puunhakkaaja, työskennellyt myös vuorilla ja pelloilla
Kotoisin: pohjoisesta
Perhe: isä (kadonnut) ja äiti (kadonnut)
Asuu: omassa talossa pohjoisessa, mutta on asunut kaikkialla kuningatarkunnassa
Lempipuuha: sukeltaminen

Sirkka

Toimi: helmenkalastaja, mutta haluaa parantajaksi
Kotoisin: etelästä
Perhe: vanhemmat kadonneet, varttunut osittain Marko-setänsä perheessä
Asuu: Mirandan kanssa
Lempipuuha: lääkekasvien sukeltaminen

Lydia

Toimi: parantaja, entinen helmenkalastaja
Kotoisin: etelästä
Perhe: äiti (kadonnut), muu perhe tuntematon
Asuu: talossa torin laidalla pohjoisessa satamakaupungissa
Lempipuuha: ihmisten parantaminen, kirjoittaa kirjaa lääkekasveista

Marko

Toimi: Mirandan kippari
Kotoisin: etelästä
Perhe: vaimo ja viisi lasta, Sirkan setä
Asuu: etelässä

Hildegard Ludus

Toimi: pohjoisen koulun rehtori, kirjailija
Perhe: tuntematon

Iberis

Toimi: Silmäterän jahtaaminen
Tunnusmerkit: valkoiset hiukset ja jäänsiniset silmät

Ruusuhai

Rosa hepranticas

Ruusuhait ovat meren vaarallisimpia eläimiä. Niiden intohimona ovat helmet, mistä syystä ne ovat erityisen vaarallisia helmenkalastajille. Ruusuhain nahka on valkoinen ja silmät ovat keltaiset. Sen kuono näyttää ruusulta, hampaat ovat kuin ruusunpiikkejä. Se painaa normaalisti noin 70 kiloa, ja pituutta sillä on noin 1,4 metriä.

Ei tiedetä, miksi ruusuhait himoitsevat helmiä tai miten niitä voisi parhaiten karttaa. Ruusuhait ovat vaaraksi helmenkalastajille, mutta ihmiset eivät ole niiden pääasiallista ravintoa, vaan ne syövät etupäässä apostolinsärkiä, jotka ovat mustia parvikaloja.

Pinnekääpä

Compresa compresa

Pinnekääpä on iso simpukka. Sen kuori on ulkoa taivaansininen ja hopeanhohtoinen, mutta vedessä sitä on vaikea erottaa, sillä se lojuu merenpohjassa kuori levällään kuin aukinainen kirja. Sisältä se on hiekanvärinen, mistä syystä helmenkalastajat ja muut sukeltajat eivät hevillä huomaa sitä. Helmenkalastajat uivat toisinaan pinnekäävän lävitse ja huomaavat sen vasta kun on liian myöhäistä.

Kuoren sisäpinnalla on pieniä mikroskooppisia tuntosarvia, joilla pinnekääpä tunnistaa liikkeet vedessä. Kun se havaitsee jonkin liikkuvan kuoren yllä, se napsauttaa heti kuoren kiinni ja siten vangitsee liikkujan. Siitä pinteestä on mahdotonta päästä irti.

Silkkisiipi

Vespula viridulus

Silkkisiivet ovat pieniä kirkkaanvihreitä hyönteisiä, jotka rakentavat pesänsä smaragdilatvoihin. Eturuumis ja pää ovat vaaleanvihreitä, takaruumis on raidallinen. Ne elävät yksikseen, mutta ovat suvaitsevaisia ja antavat muiden silkkisiipien rakentaa pesän omalle reviirilleen.

Silkkisiivillä on selässään kuvio, joka muistuttaa puunlehtien kuituja. Niillä on päässä pitkä kärsä, jolla ne imevät siitepölyä aivojuurista ja kompassililjoista. Täysi-ikäiset silkkisiivet ovat noin kolmen senttimetrin pituisia.

Hopeadelfiini

Monodon argentum

Hopeadelfiinit eivät ole vaarallisia ihmisille, ne hyökkäävät vain jos tuntevat olonsa uhatuksi. Ne kasvavat 2-3 metrin mittaisiksi. Pyöreän kuonon päässä on metrinmittainen sarvi. Sarvi alkaa kasvaa vasta kun hopeadelfiini on noin vuoden ikäinen.

Hopeadelfiinit syövät etupäässä pinnekääpiä ja piikkietanoita. Ne ovat tunnettuja erikoisesta tavastaan munia. Ne munivat aina vain yhden munan yhteen paikkaan, eivätkä koskaan uudelleen samaan paikkaan.

Hopeadelfiinit käyttävät uidessaan vain pyrstöeväänsä. Heiluttelemalla sitä ylös alas ne pystyvät etenemään jopa 70 kilometrin tuntinopeudella.

Tulisormi

Ignis digitas

Tulisormi on maneetti, jolla on nupunmuotoinen pää. Sekä pää että lonkerot ovat vihertäviä, mistä syystä se usein sekoitetaan levään. Loppukesästä tulisormi muuttuu punaiseksi.

Helmenkalastajat saattavat saada tulisormen lonkeroista pahoja palovammoja. Lonkerot voivat olla jopa 40 senttimetrin pituisia.

Smaragdilatva

Robur zmaragdinae

Smaragdilatva on suuri lehtipuu, joka kasvaa yleisesti pohjoisessa mutta paikoin myös etelässä ja lännessä. Sen terhot ovat vihreitä, ja ne sekoitetaan usein oikeisiin smaragdeihin. Lehdet ovat 4-5 senttimetrin pituisia ja niissä on lyhyt varsi. Puunlatvus on tiheä. Smaragdilatva voi kasvaa jopa yhdeksän metrin korkuiseksi ja elää yli sata vuotta.

Vehnäorvokki

Viola triticum

Vehnäorvokkia kasvaa etelässä ja lännessä. Sen valkoisessa kukassa on 5-7 terälehteä, tähkät ovat täyttäviä ja ravitsevia. Tähkistä keitetään niin kutsuttua orvokkipuuroa. Lännessä vehnäorvokkia viljellään usein suurilla vainioilla. Villinä sitä kasvaa ojanpientareilla ja rannoilla.

Vaapukka

Raspberries borealis

Vaapukkaa kasvaa etupäässä etelässä, mutta myös lännessä ja pohjoisessa. Marjat kasvavat pensaissa, jotka voivat olla jopa metrin korkuisia. Ne kypsyvät toukokuusta syyskuuhun ja voivat olla samassa pensaassa eri värisiä, joko punaisia tai sinisiä. Vaapukkahilloa voi tehdä kolmella eri tavalla: vain punaisista marjoista, vain sinisistä marjoista tai molemmista. Punaisia marjoja pidetään jonkin verran makeampina kuin sinisiä.

Mehukaali

Vetus astra

Mehukaali kasvaa parhaiten levässä. Sen varsi saattaa kasvaa yhtä paksuksi kuin puunrunko. Lehdet ovat suuria ja sopivat mainiosti sekä keittoihin että leipiin.